Meijän vaavit

Tapahtuipa tänään terraariossa

13.9.04

Tuoll' on mun kultani, ain' yhä tuolla...

Olen tavannut harrastaa rankkaa yksinpuhelua liskojeni kanssa. Välillä nämä hetket ovat venyneet melko pitkiksi. Ja koska vastapuolena on kaksi komeaa urosta, ovat puheet väkisinkin kääntyneet naisiin. Tai niiden puutteeseen. Yhdessä olemme usein ihmetellet, mihin kaikki maailman naiset ovat oikein menneet, kun tänne maailman kolkalle ei niitä tule. Ei tämä nyt sentään mikään Siperia ole. Anteeksi vertauskuva:)

Harald Hirmuinen on saanut itselleen uuden lempinimen. Hän on Hubba Bubba -mies. Älkää kysykö miksi! Massaa on tullut varren ympärille niin, että kävely muistuttaa pikkuhiljaa Karvisen kävelyä. Iltaisin, sopivan hämärän tultua Hubba Bubba -mies tulee esiin piilostaan ja kiipeään halaamaan lempikiveään. Kun ote alkaa lipsumaan, on aika siirtyä köllöttelemään hiekalle.

Pikku G ihmettelee, mikseivät heinäsirkat voi nukkua yöllä. Kaiken päivää ja yötä ne pitävät kauheaa meteliä itsestään. Kunnes - hihii - niillä on treffit Heraldin kanssa. Pikku G varttuukin aina sitä, että Haraldin jääkaappi on tyhjä. Saa nukkua kunnolla pari yötä kunnolla. Jatkossa Pikku G:lle on kuitenkin luvassa helponpaa. Hyvä määrä sirkkoja on kasvamassa, joten hetkeen kukaan ei laulele. Tai ehkä mamma, ja sirkatkin ovat silloin kuin enkelikuorosta.

5.8.04

Suurta surua

Schumi ei herännyt enää 31.7. aamulla.

Tänä aamuna kovasi sairastellut muurigekko Hulda oli jättänyt meidät.

30.7.04

Kruunun luovutus

Nyt siirrämme katseemme toiseen terraarioon.

Täällä asustavat karolinan anolisliskot Schumi, Pikku G ja Söpö-Mies. Kerronpa ensin vähän siitä, miten kukin niistä sai nimensä.

Schumilla on leukaa aivan kuin Michael Schumaherilla. Schumi on terraarion kuningas. Hän rakastaa itsensä peilailua ja loisteputken päällä makoilua. Paras nukkumapaikka on loisteputken päällä. Ja juomavesi pitää olla juuri sutsupullosta suihkutettua. Lisäksi aina, kun menee ohi pitää kehua, miten komea hän on. (Ja miten komeat munat - se tekee hyvää itsetunnolle)

Pikku G ja Söpö-Mies olivat meille tullessa vielä lapsia, joista sukupuolta ei voinut sanoa. Kerran yllätimme Schumin kurmottamasta Pikku G:tä. Tästä tiesimme, että Pikku G on poika. Siirsimme Pikku G omaan terraarioon Kuu-tytön (tai niin siis luulimme), sillä liskojen tappeluissa vain vahvin jää henkiin. Nämä pojat pärjäsivät ihan kivasti yhdessä. Kumpikaan ei uskaltanut haastaa toista taistoon ja kun kerran tilaa oli, ei ollut syytäkään. Mutta sitten on tapahtunut jotakin. Kuun takajalat vaikuttivat osittain halvaantuneilta eikä se pystynyt liikkumaan enää kunnolla. Oli vain yksi vaihtoesto. Se oli se viimeinen vaihtoehto.

Söpö-Mies oli ensin pelkkä Söpö, kunnes sitten yhtenä päivänä sekin paljastui pojaksi. Söpö-Mies on saanut olla Schumilta rauhassa, koska ei ole uhannut sen kuninkuutta.

Pikku G palasi Schumin ja Söpö-Miehen terrarioon. Mutta nyt täynnä itsevarmuutta. Valmiina haastamaan Schumin. Vaatimaan kruunua itselleen. Tietäen, että sillä on vain kaksi vaihtoehtoa, eikä se aikonut luovuttaa. Mutta: mitä oli tapahtunut sillä aikaa Schumin luona? Schumi ei ollutkaan enää nuori. Rauhallinen elämä kiinnosti Schumia jo enemmän elämän ehtoo puolella ollessa. Pullisteluja ja mahtailuita tehtiin vain nimeksi. Ja tämmöistä papparaasua vastaan Pikku G lähti täysissä aseissa.

Taistelu oli lyhyt. Sitä ei edes käyty. Schumi on nyt lauman nokkimisjärjestyksessä alin ja Pikku G on kuningas.

28.7.04

Kuinka sitten kävikään

Kaksi yötä meni ja eikä ensimmäistäkään jauhomatoa ollut kadonnut Huldan ruokkakupista. Jauhomatojen laadussa ei ole mitään vikaan, koska sen gekkokaverit syövät niitä ihan innolla. Joten eipä auta muu kuin opetella pitämään gekkoa kädessä.

Hulda ei pitänyt ajatuksesta yhtään. Hän suorastaan inhosi sitä. Ja teki sen erittäin selväksi.

Opin taas ihan uudenlaisia liskojen eleitä: erilaisia hännän viskomisia ja nosteluita. Nämä olivat vallan erilaisia kuin aiemmin näkemäni liskon tekemä pelästynyt kissa-imitaatio (jalat suoriksi ja selkä kaarelle).

Olin vasta hetken jahdannut Huldaa ympäri faunaboxia, mutta käsissä oli jo liuta kunnon verinaarmuja. Kaikki olivat peräisin faunaboxin - ah - niin hiotuista reunoista. Vetäisin kertakäyttöisen kumihanskan käteen - varmuuden vuoksi. Huldan epähuomiossa, saavutin tähänastisen kamppailun parhaimman tuloksen. Sain Huldan kiinni ja käteeni, mutta väärinpäin lääkkeiden antoa varten. Yht'äkkiä jokin sattui käteen. Terävä se oli, koska hanskaan jäi reikiä ja iho meni rikki. Onneksi on jäykkäkouristusrokotus kunnossa.

Mitä tehdä? Lisko alkaa olla loppu, mutta lääke on annettava. Hulda otettiin kiinni pienellä haavilla. Otin sen käteen haavineen kaikkineen ja sitten saimme vihdoin annettua tuon lääkkeen. Toivottavasti ruoka alkaisi maistua, ettei samaa kuviota tarvittaisi ensi kerralla.

Pöpöjä paratiisissa

Huomasimme juuri viikolopun alla, että yhden uuden tulokkaan, Huldan, silmä oli oudon oloinen: turvonnut ja samea. Soitimme matelijoihin erikoistuneelle eläinlääkärille Johanna Rauliolle. Oireet viittasivat silmätulehduksen, mutta varmuus saataisiin vasta, kun tulisimme vastaanotolle maanantaina.

Maanantai-iltana pakkauduimme liskon kanssa autoon ja ajelimme Klaukkalaan. Silmätulehdusta se oli, kuten oli arveltukin, ja jopa syykin oli aivan selvä. Yläleuassa oli selvä puremajälki. Siitä tulehdus oli sitten levinnyt silmään.
---Tämä kuulostaa järjettömältä, joten pieni selvitys lienee paikallaan. Gekoilla ei ole silmäluomia, vaan niiden silmät ovat aina auki. Jotta roskat ym ylimääräiset aineet saataisiin pois silmistä, lisko nuolaisee välillä silmiään.--- Silmästä otettiin tulehtunut "mömmö" pois ja Hulda sai antibiottia. Kotihoidoksi neljästi antibiottia joka toinen päivä joko ruokaan pistettynä tai suoraan Huldan suuhun. Jäimme toivomaan, että ruoka maistuisi pikku potilaallemme, kun tuo gekkojen käsittelykokemus on vielä kovin puutteellinen.

21.7.04

Perjantai 16.7.2004 Kotiutuminen

Perheemme, johon kuului entuudestaan kaksi viljakäärme tyttöä ja kolme karoliinan anolista - kaikki ikävä kyllä herroja, liittyi kolme uutta jäsentä. He ovat muurigeckoja. Nimistä on ollut kiistaa, mutta otan oikeuden esitellä heidät nimillä Harald Hirmuinen, Helga ja Hulda. Tyttäreni Veera saa asiasta varmaan herneen nenäänsä. Hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että yhden geckon nimi olisi Esmeralda. Kuvittelin mielessäni, kuinka joku pahaa-aavistamaton henkilö henkilö kumartuu kurkistamaan miltä Esmeralda näyttää ja... Ei.Ei.Ei mitää nimeä mistä voisi päätellä, että terraariosta kurkistaa suloinen näky. Liskot! Kaikella kunnoituksella! Kaikki eivät ole vielä oivaltaneet teidän kauneuskäsityksiänne.

Mutta takaisin asiaan ja asian ytimeen. Kotimatka meni hyvin auton etupenkillä faunaboxissa. Kotona pääsitte heti tutkimaan uutta kotianne. Tervetuloa!